 |
| Jyri Häkämies ja Kari Rajamäki keskustelivat tiistaina Varkauden sanomalehtipaperituotannon kohtalosta (Warkauden lehti 23.6.2010) |
Yleensä yksi asia johtaa toiseen. Kun pyörii järjestelmäkameran kanssa julkisesti, niin joku erehtyy ennen pitkään luulemaan, että osaat oikeasti kuvata ja pyytää kuvaamaan jotain tärkeää henkilöä tai tapahtumaa. Et tietysti kehtaa kieltäytyä, joten edessä on käsien hikoilua ja unettomia öitä.
En ehtinyt kovinkaan kauaa heilua työpaikalla kameran kanssa, kun työkaveri pyysi kuvaamaan pomonsa ja ministerin tapaamista. Kuva tulisi jutun kuvitukseksi paikalliseen lehteen. Mikäpä siinä.
Vähän ennen sovittua aikaa kävin maastontiedustelussa ja mietin kuvakulmia sekä ennen kaikkea tajusin tarkistaa, että kamera toimii ja salama välähtää. Sitten tulikin jo itse toiminnan aika. Kuvasin herroja jonkin aikaa niin paljon kuin kameran suljin vain ehti laulaa, jotta edes yksi kuva olisi kelvollinen. Liian nopeasti minun kuitenkin annettiin ymmärtää, että kuvia olisi jo varmaan riittävästi.
Paikallinen lehti julkaisikin tapaamisesta jutun heti seuraavana päivänä ja kuvani komeili jutun kuvituksena. Toimeksiantajakin oli tyytyväinen. Kaikki meni siis jotakuinkin nappiin.
Jälkeenpäin kuvia katsellessani huomasin, että olin itsekin päätynyt mukaan kuvaan. Termoskannun kylki toimi peilinä, joten olin onnistunut ottamaan itsestäni omakuvan. Onneksi kukaan ei huomannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti